Kolmen viikon
harjoittelu alkaa olla pulkassa. Hirveän nopeasti se kyllä menikin. Nyt voin
sanoa, että olen selvinnyt ala- ja yläastelaisten tuntien vetämisestä. En
ajatellut, että kolmessa viikossa ehtisi kiintyä oppilaisiin, mutta niin siinä
loppuen lopuksi kuitenkin kävi.
Aivan älyttömän fiksuja
ja mukavia nuorukaisia olivat kaikki. Jotkut vähän tottelevaisempia, kuin muut.
Pakko myös paljastaa, että täältä tulevasta sukupolvesta on kyllä muutama
Einstein tulossa. Yksi kutosluokkalainen poika etenkin jäi mieleen. Jäimme yksi
päivä kahdestaan ruokalan pöydän ääreen keskustelemaan ja hän kertoi, että
hänen unelmansa on kouluttautua arkeologiksi ja päästä joku päivä Kairoon
tutkimaan muumioita ja pyramiideja. Siis…kelataanpa vähän. Minä 12 –vuotiaana
halusin olla Harry Potter. Enough said.
Tuntien vetäminen meni yllättävän
hyvin. Lempparini oli varmaan enkun tunti. Se tuntu ihan omalta jutulta ja
varmaan valitsenkin sen sitten minun pitkästi sivuaineeksi. Eli voin
kouluttautua lisäksi vielä aineenopettajaksi ja päästä opettamaan sitä myös
yläasteen puolelle.
Harjoittelu on ollut myös
yllättävän uuvuttavaa. Mutta mikä
olisikaan parempi tapa päästä irrottelemaan, kuin Musta Barbaarin keikka! Still
alive! Oli hyvä meno ja kaikki tietenkin osasivat kuuluisan biisin kaikki
sanat. Salil eka salil vika. Itsekin yllätyin, miten hyvin ne osasin. Pääsin
jopa MB:n kanssa samaan kuvaan!
Yksi toinen hyvä
vaihtoehto talven pimeille ja kylmille illoille on pitää Mexican Night!
Jokainen osallistuja tuo jotain hyvää ruokaa ja sitten vaan fiestat pystyyn. Onnistuin
kärventämään tortillan mikrossa…? Tämän takia pysyttelenkin yleensä leivässä ja
margariinissa. Mutta tämmöinen illanvietto on kyllä tosiaan oikein luksusta opiskelijoille...paljon paljon ruokaa ja hyvää seuraa. Perfect!
PS: Suosittelen kerrostaloa, missä on hissi. Se innokkuus, mikä silloin ensimmäisenä kuukautena oikein kukisti, kävellä portaat ylös ja alas kyllä kaikkoaa viimeistään kolmantena kuukautena. Heh. Terveisin, laiska#94
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti