Ensimmäinen viikko on ollut lähinnä luokan takana istumista ja oppituntien seuraamista. Olen jo tässä ajassa oppinut mielestäni paljon. Aluksi oli vaikeata seurata tunteja opettajan näkökulmasta, kun on vielä niin vähän aikaan sitten itse juuri istunut pulpetin takana kuuntelemassa opetusta. Olen myös ollut todella väsynyt koulupäivien jälkeen, vaikken olisikaan tehnyt muuta, kuin istunut koko päivän. Pieni jännitys ja jatkuva uuden tiedon vastaanottaminen uuvuttavat nopeasti.
Löysin heti "vanhan itseni" alakoulun puolelta. Siellä tytöt kirjoittelivat salaisia paperiviestejä ja sitten mentiin kaverin pulpetin luo ja samalla, kun teeskenneltiin, että oltiin lainaamassa kynää, sujaututettiin pieni lappunen penaaliin. Täysin huomaamatonta. Heh.
Ala- ja yläasteen tunneilla huomasi selvän eron. Esimerkiksi melutasossa. Yläasteen puolella ei pelätä opettajan huomautuksia ja pari mukavaa mörähdystäkin saattaa kuulua, jos asia ei mielytä.
Nyt seuraavaa viikkoa startatessa minulla on jo suunniteltuna muutama opetustuokio. Tarkoituksena olisi pitää 6-luokkalaisille uskonnon ja englannin tunti. Ei siinä vielä mitään. Keskiviikkona olisi luvassa 8-luokkalaisten historian tunti. Aiheena: toinen maailmansota. Voih. Hyvä, kun itse edes muistaisi minä vuosina se oli. Mutta ei huolia, Wikipedia to the rescue! Onneksi saamme myös opettajalta opetussuunnitelmia avuksi.
Odotan jännityksellä ja innolla tulevia tunteja. Onneksi oppilaat ovat olleet hyvin reiluja harjoittelijoita kohtaan ja tottelevat meitä. Vielä toistaiseksi.
Se on kyllä kiva, että harjoittelu on näin aikaisessa vaiheessa opiskeluita. Saa heti hyvän käsityksen varsinaisesta opettajan työstä. Työ saattaa olla raskasta joskus, mutta myös hyvin palkitsevaa ja hauskaa. Olen kyllä ollut ihan omassa elementissä täällä.
Tuntien suunnittelu on yllättävän rankkaa. Siksi on hyvä irrotella vapaa-ajalla kaverin koiran tavoin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti