Fuksin elämää

Luennot ovat jo täydessä vauhdissa, eikä se ole vieläkään kolahtanut. Kirjat pitäisi hankkia; sitten jotain jostain Moodle-sivusta; mulla on nuha; mihin sivuaineeseen mun pitäisi erikoistua...? Taidan olla koko ajan vähän pihalla asioista.

Jotkut täällä ovat selvästikin halunneet opettajaksi jo pienestä pitäen, siksi tulee joskus semmoinen fiilis, että olisin vain vahingossa eksynyt tänne. Tiedän kuitenkin, että tällä hetkellä opettajana toimiminen ja etenkin lasten kanssa työskentely kiinnostaa todella paljon. Se on kyllä ollut hyvä motivaattori tässä alussakin, kun ne vähemmän kiinnostavammatkin luennot ovat alkaneet. Paljon on vielä edessä ja hyvin monipuoliselta ja kiinnostavalta vaikutti myös lukujärjestys. Meillä muun muassa alkoi liikunta, jonka ensimmäisellä tunnilla opeteltiin pesäpallon alkeet. Tämä, saanko korostaa, AAMUliikuntatunti ajoittui mukavasti fuksiaisten jälkeiselle päivälle. 

Fuksiaiset. Pitkä päivä/yö. Fuksiaiset ovat muiden yliopiston opiskelijoiden järjestämä tapahtuma, missä toivotetaan uudet opiskelijat eli ”fuksit” tervetulleiksi ja tutustutetaan ne samalla kaupunkiin. Tän vuotisten fuksiaisten teema oli sirkus! Sen mukaisesti piti siis myös pukeutua. Taiteilin itselleni leijona-asun. Ainoa vaan, että asun häntä ei oikein ikinä pysynyt mukana ja illan mittaan joku aina tuli kyselemään mysteerisen hännän omistajaa...hups.

Kiersimme siis rasteilla ympäri kaupunkia ja tehtävät vaihtelivat lauluesityksistä vähän jännempiin haasteisiin. Oli esimerkiksi kiva tunkea naama ensiksi vesivatiin ja siitä sitten suoraan jauhokulhoon. Let me just say, valkoiset nenäkarvat eivät korosta hyviä puoliani.

Jokaisella oli myös oltava tutti aina mukana – olimme sentään vielä ”pikku” fukseja ja tarvitsimme sitä tueksemme hurjalle seikkailulle. Tapahtuma päättyi ”fuksiaisten valaan”, jossa lupasimme pysyä uskollisina yliopistolle ja festiivit sen kuin jatkuivat keskustassa aamuyöhön saakka.

Opiskelujen ohella on ollut kiva viettää aikaa uusien kamujen kanssa ja jonkinlaista ohjelmaa löytyy aina. Alan myös löytää tien harrastusten pariin. Käyn ensi viikolla testaamassa kaupungin uimaseuran treenit ja punttisalillekin voisin liittyä, jos tässä nyt oikein ahkeraksi aletaan!

Kuva meidän ei niin-perinteisestä fudisturnauksesta. PS: huomatkaa mun hieno karatepotku.

Roar.